Vinkit

Disclaimer: Tämä ei ole definitiivinen ohjeistus aiheeseen "miten rakennan hyvän, luotettavan ja kestävän palvelimen käyttämällä vessapaperirullia ja kodin siivouskaapista löytyviä tarvikkeita". Käymme tässä läpi lähinnä käytännön asioita joilla kotikoneesta tehdään karvan verran luotettavampi ja turvallisempi nimenomaan valvomatonta sijoituspaikkaa silmälläpitäen.

  1. Älä ylikellota. Olemme tekemässä ydinsodan kestävää palvelinta, emme muropaketin pifast-kilpailun voittajaa. LN2-pullot ovat harvassa normaaleissa palvelinhuoneissa. Säästät lämpökuormaa, teet koneestasi vakaamman ja kaiken kaikkiaan säästät hermojasi.
  2. Satsaa ilmankiertoon. Puhaltimia kannattaa olla, eikä ole järkeä koettaa tehdä niistä hiljaisia - paikalla ei normaalitilanteessa ole ketään kuuntelemassa töhinää. Palvelinkoneesi on vanhaa rautaa? Käy kaupassa ennen koneen upottamista pannuhuoneeseen, ja vaihda uudet puhaltimet. Suosittelemme Papstin (MTBF seitsemisen vuotta) ja ADDAn laitepuhaltimia. Loppujen lopuksi pienellä ennakkosatsauksella säästät myöhemmin sekä niitä hermoja että rahaa.
  3. Tarkista että ilmankierto toimii suunnitellulla tavalla. Kotelon korttipaikkojen peitelevyt paikoilleen, kaapelit siisteiksi nipuiksi kotelon sisällä, asenna apupuhallin oikeaan kohtaan mikäli kotelossa on sellaiselle asennuspaikka. Yleensä ideana on, että alhaalta viileä ilma sisään, ylhäältä lämmin ulos. Näin hyödynnät konvektion voiman lämmönsiirrossa.
  4. Putsaa se pata. Jos koneesi on varaston perukoilta kaivettu 90-luvun tietojenkäsittelytieteen taidonnäyte, rykäise kuoret auki ja imuroi. Tarkista ettei virtalähde ole täynnä huonesilsaa ja villakoiria - nämä jo sinällään ovat melkoinen palovaarariski. Virta- ja dataliittimet kannattaa käydä läpi nopeasti haihtuvilla elektroniikan puhdistusaineilla. Jos kavereilla on paineilmalaitteita, kone pihamaalle kuoret avoimena ja reipas läpipuhallus.
  5. Suosi laatuosia ja -rakentamista. Jos valittavana on nopea virtuaali-itsetunnonjatke made in KlooniPaja (tm) tai laiskempana vaihtoehtona vaikkapa Compaqin ProLiant 800 -palvelin, tuo se Compaq. Palvelinkoneet on rakennettu jyristämään 24 tuntia vuorokaudessa, viikot ja kuukaudet läpeensä. Käytä laatumuisteja ja tunnettujen valmistajien massamuisteja.
  6. Ole huolellinen. Puhaltimet paikoilleen ruuveilla ja asianmukaisilla kiinnitysmekanismeilla. Koteloruuvit paikoilleen. Liittimet kiinni tarkasti ja pohjaan saakka. Ei viriviri-ratkaisuja joissa kaapelinippuihin kiinnitellään puhaltimia kumilenkeillä. Kun olet tuomassa konetta, me pidätämme oikeuden ensinnäkin tarkastaa koneesi sisuskalut, ja toiseksi hylätä selkeästi vaaralliset tahi muuten epämääräiset ratkaisut. Kyllä, me myös saatamme antaa neuvon tai pari, jos hyvä päivä sattuu kohdalle.
  7. Valitse osat järkevillä perustella. 3D-kumikameli-Geforce5 -näytönohjaimilla on paikkansa, mutta palvelimissa niitä ei ole järkevä käyttää. Jollei pöytälaatikossa ole puhaltimetonta mopo-AGP -ohjainta tai rupuista PCI-näytönohjainta, niitä kannattaa katsella kaveripiiristä tai ostella soveltuvan uutisryhmän avulla. Jos täysin epätoivoiseksi menee, meilläkin saattaa Sopuhintaan(tm) sellaisia maata jossain. Takuu luonnollisesti perävalot.
  8. Suosi katastrofin kestäviä tiedostojärjestelmiä ja levyjärjestelmiä. Jos pykäät Windows-konetta, NTFS joka paikkaan. *nix-ihmiset valitsevat tyypillisesti akselilta ReiserFS, GFS, ext3, JFS tai XFS.

    Fyysisissä levyjärjestelmissä RAID on tietenkin kiva, jos luotettavuutta hingutaan.

    RAIDin laitepuoli onkin sitten hieman sotkuisempi suo. SCSI-RAID kallis, IDE-RAID halpa. SCSI-RAID nopea, IDE-RAID hitaampi. SCSI-levyt tuppaavat olemaan lämpöisempiä johtuen suuremmista pyörimisnopeuksista, toisaalta taas SCSI-raid tyypillisesti normaalikonfiguraatiossa kestää laiterikkoja paremmin kuin IDEn päälle rakennettu RAID. Parin nyrkkisäännön paikka:

    • Jos koneesi on palvelinkäyttöön rakennettu merkkikone, ja niitä SCSI-levyjä ja raidiohjaimia on käsillä, SCSI-RAID on hyvä vaihtoehto. Mieluummin hitaampia (alle 10Krpm)-levyjä kuin nopeampia. Käyttikset mirrorille (Raid 0/1), datalohkot RAID-5 -köntteinä.
    • Jos koneesi on kloonipeli minitornissa, IDE-RAID kaksikanavaisella ohjaimella ja kahdella levyllä mirrorissa (RAID 0/1) on hyvä tie. Levyt sitten kukin omaan väyläänsä, tässä nimittäin on se IDE-RAIDin ongelma: jos idekanavalla levy hajoaa, hyvässä lykyssä väylä pimenee levyn elektroniikan mahdollisesti oikosulkiessa väylän. Jos asiaa katsotaan availability-näkökulmasta, väärin rakennetulla ide-raidilla saa heikomman tuloksen kuin yhdellä levyllä - jos kumpi tahansa väylän levyistä rikkoutuu, lakkaa kone toimimasta (olkoonkin, että data tietenkin säilyy toisella levyllä). Emolevyjen tyypilliset HighPoint-raid-ohjaimet ovat jees, Adaptec tekee myös asiallista (ja halpaa) ATA-1200 -ohjainta (ainoa miinus on linux-tuen puute). Huomio! Kannattaa välttää semisoftaraid-häsäköitä - kaikkein halvimmat ata-raid-ohjaimet ovat tyypillisesti näitä. Hyviä valintoja ovat Promise, Adaptec, 3Ware - hintaa on yli sen sata euroa, mutta ainakin tietää mitä saa.
  9. Tarkista että koneesi boottaa ilman näppäimistöä, hiirtä ja näyttöä. BIOS-asetuksista löytyy yleensä kohta "Halt on errors", josta valitaan kohta "None" tai "All but keyboard/mouse". Käyttöjärjestelmä kannattaa myös konfiguroida niin, että järjestelmä käynnistyy ilman käyttäjän väliintuloa. Aikaviiveet suht minimiin, tarpeettomat käynnistysoptiot pois tai default-arvot päälle, ei siellä kukaan ole näppäimistöä tökkimässä jos kone yllättävästi päättää syystä tai toisesta bootata uudelleen.
  10. Etähallinta ja toipumisoptiot päälle. Hienommassa palvelinraudassa saattaa olla käyttöjärjestelmän jumiutumisen tunnistavia toimintoja ja sen sellaista. Windows-ihmiset valitsevat hallintaan tyypillisesti Terminal Services -puolen, *nix- ihmiset SSH:n. Telnet ei ole suositeltava tietoturvattomuutensa puolesta. Windows-ihmisille myös vinkkinä: jos se kone päättää siniruuduttaa, on melko hyödytöntä dumpata muistia levylle - joten BSOD-muistidumpit joko minidump-asentoon tai kokonaan pois päältä.

pannuhuone.org - otsonin tuoksua ja kiintolevyjen laakereita viimeisillään jo vuodesta 2003.